Luovuttamista vai luopumista

Olen ollut tässä isojen kysymysmerkkien äärellä. No toisaalta jo pidemmän aikaa. Mutta joka tapauksessa. Näitä kysymysmerkkejä olen maalaillut itselleni useampaan otteeseen. Kaiken näköistä. Voin sanoa. Olen ollut osa-aikayrittäjänä yli puolet elämästäni. Välillä vähän enemmän, ja välillä vähän vähemmän. Kuitenkin jollain ihmeellisellä tavalla olen aina kuvitellut, että joskus yrittämisestä tulisi se ainoa asia, jota teen.

Kuitenkin tässä viimeisten kuukausien aikana olen kallistunut koko ajan lähemmäs ajatusta, että ehkä se ei olekaan näin. Kyllä, joka tapauksessa tulen jatkamaan yrittäjänä varmaan aina ja ikuisesti, mutta se määrä, mitä haluan sitä tehdä, tulee varmasti muuttumaan seuraavien kuukausien aikana.

IT-ala

Ongelmaksi muodostuu tämä ala, jota olen nyt osakeyhtiöni aikana yrittänyt jatkuvasti saada kasvamaan suuremmaksi ja suuremmaksi. Tässä on ollut kaiken näköisiä haasteita, on maailmanlaajuista epidemiaa, sotia, kaiken näköistä komponenttipulaa sekä muita toimitusongelmia. Ne syövät miestä ihan valtavan suuresti.

Olen yrittänyt luoda nahkaani useasti - Ihan ensialkuun lähdimme kehittämään infonäyttöjärjestelmää, joka ei osoittautunut sitten kuitenkaan niin kannattavaksi alueeksi, kun sitä olisi halunnut tai kuvitellut. Siitä sitten jostain ihmeen syystä lähdin kehittämään kassajärjestelmää. Nyt sitä tehnyt viitisen vuotta. Halunnut antaa sille kaiken, repinyt ihmeellisiä työtunteja mistä vaan ikinä vähääkään saanut.

Siinä ohessa tehnyt kuitenkin nettisivuja ja kehitellyt kaikenlaisia omia sovelluksia. Nämä omat sovellukset ovat pääasiassa omaan työhön ja tekemisen helpottamiseen. Mutta kuitenkin sillä ajatuksella, että "jos minä niistä hyödyn, niin ehkä muutkin". 

Tällä hetkellä yhden miehen firmana on todella hankalaa edes kellua pinnalla yrityksen kannattavuuden kanssa, ja olen tässä monta vuotta vuodattanut sydämeni näiden työkalujen kehittämiseen. Kuitenkin aina polttaen tavalla tai toisella sormet. Kassajärjestelmä on samalla suurin ongelma ja mahdollisuus. Kuitenkin on lähes mahdoton ajatus saada tuloa sisään päin, kun oletetaan, että kaikki tehdään ilmaiseksi - työtunteja kuitenkin palaa, on se sitten nettisivuja, järjestelmien yksilöimistä tai uusien ominaisuuksien kehittämisiä. Aina on mahdollista, että joku muukin yritys ottaa käyttöönsä niitä ominaisuuksia - mutta ikävä kyllä, se ei tuo sitä kuuluisaa leipää pöytään, että joku mahdollisesti ottaa uusia ominaisuuksia ja maksaa niistä.

Ollaankin aikamoisessa muna-kana -tilanteessa. Tähän asti olen jotenkin sinisilmäisesti ja isosti toivoen antanut tämän tilanteen jatkua jopa niissä äärimmäisyyksissä, että olen saanut aikaiseksi ihan hirvittävän viha-rakkaus-suhteen koko kassajärjestelmään. Toisaalta olen äärettömän ylpeä siitä, mitä olen saanut aikaiseksi - ja toisella kädellä vihaan sitä kaikkea, mitä sen kehittäminen on vienyt.

Pelle Peloton ja asioista tai ajatuksista luopuminen

Olen kuitenkin luonteeltani aika Pelle Peloton, kehittelen juttuja, jotka helpottavat mun arkea. Saatan saada idean, ja lähden toteuttamaan sitä. Motivaatiota tehdä uutta ja hienoa löytyy, kun vaan jossain kaukana pilkistää jonkin näköinen auringonpaiste. Hyvinvointikupla on yksi näistä ideoista. Toinen tietysti Infonäytöt ja kassajärjestelmä. 

Nyt on aika luovuttaa esimerkiksi Hyvinvointikuplan itsepalvelumeditaatioista sekä sen jopa ehkä innovatiivisesta valojärjestelmästä. On ihan turha roikkua haaveessa, joka ei tuo muuta kuin haavoja sormen päihin. Haluan kehittää Hyvinvointikuplaa kuitenkin eteenpäin, ja valtakunnallisesta Hyvinvointikuplien verkostosta muodostuu nyt tällainen yhden miehen hoitohuone, jossa voit käydä rentoutumassa Neurosonic-hoidoissa, mutta sen lisäksi ottamassa Reikihoitoja sekä äänimaljahoitoja. Minä olen Hyvinvointikupla, joten voin hyvillä mielin luoda asioita uudestaan.

Saman kaltainen luopuminen mulla on ajatuksesta, että kassajärjestelmä tulee jossain kohtaa olemaan se mun ykköstulonlähde. Ei se tarkoita sitä, etteikö siinä silti olisi mahdollisuutta sellaiselle, mutta tässä elämäntilanteessa en enää havittele sitä samalla intensiteetillä, kun olen tähän asti miettinyt. Samalla kun luovun tästä ideasta, annan tilaa jollekkin muulle, ja sitä kautta luulen, että koko arki muuttuu virtaviivaisemmaksi.

Mulla on ollut haasteena ajatus siitä, että luovutan. Ihan kun jättäisin maratonin kesken. Ja se on jotenkin lähtökohtaisesti tosi negatiivinen ajatus kaiken kaikkiaan. Tämä uudempi ajatus - asiasta luopuminen on heti paljon parempi kaikilta osiltaan. Se mahdollistaa positiivisemmassa mielessä muutoksen ja vie pois sen pahaa mieltä kylvävän ajatuksen luovuttamisesta. Ehkä maratonin sijaan onkin ollut tarkoitus juosta vain puoliväliin ja ottaa siinä kohtaa alle pyörä tai joku muu kulkuväline.

Muutoksia ja muuntautumista

Muutos on ainoa pysyvä asia. Näin olen kuullut monesta eri lähteestä. Olen päivätöissä tällä hetkellä paikassa, jossa saan tehdä juurikin sitä, mitä ehdottomasti haluan tehdä. Ja se osaltaan tyydyttää mun valtavan tarpeen koodata. Se ei missään nimessä poista sitä, ettenkö jatkaisi nettisivujen parissa, kassajärjestelmän kehittämistä tai mikä parasta, näiden omien työkalujen kanssa toimimista. Tarotketulle on tulossa törkeän hieno tulkintasovellus - ja miksi sitä ei voisi myydä muille myös. Sen lisäksi Hyvinvointikuplan sovellus ja kuukausikupla. Nämä tuntuu olevan ajatuksia mielessä, jotka tällä hetkellä tuntuvat ottavan enemmän ja enemmän nostetta.

Eli olisiko siinä aika muuntautua ja uusiutua, jotta pystyy olemaan enemmän itsensä. Ja löytämään niitä uusia haaveita, joita kohti voisi mennä.

Nostin meidän podcastissa (Henkisen kasvun kipuja) kortit tämän hetken polttavalle kysymykselle - muutanko toimintamalliani siten, että jatkossa teen nykyisen vajaan työpäivän sijaan täyttä työpäivää, vai jatkanko samalla mallilla, ja sain oheiset kortit.

Nykyisellä mallilla jatkamiseen tipahti Sauvojen 2 sekä Ylipapitar - Nämä lähdin ajattelemaan niin, että joka tapauksessa olisi tehtävä jotain valintoja silti. Eli vaikka jatkaisin nykyisellään, se ei tulisi palvelemaan asioita kovinkaan pitkään. Alitajuntaan luottaminen, mutta silti järkimielen kautta päätösten tekeminen on todella tärkeässä roolissa. Polku olisi joka tapauksessa valittava ja päätöksiä tehtävä, tykkään tai en.

Siirtyminen täyspäiväiseen työhön sai Sauvojen ässän sekä Sauvojen kolmosen, jotka kertovat että luovuuden, ideoiden ja intohimojen kautta eteenpäin vievä prosessi on jo alkanut, ja näkymät tulevaisuuteen olisi aikaisempaa kirkkaampia.

Siihen väliin sitten tipahti pakan terveiset - Miekkojen kymmenen, joka tuntuu tilanteelta nyt. Kortit eivät sanele sitä, mitä minun pitää tehdä. Korttien avulla kuitenkin voin itse käsitellä asioita tässä ja nyt. Tietysti vahvasti puolueellisella ajatusmaailmalla nykyisen mallin taakse jättäminen on jo näiden korttien puolesta erittäin kannattava vaihtoehto. Ja ehkä jo senkin takia, että olen ajatellut nämä asiat jo lähtökohtaisesti noin. Haluan toimia intohimon ja sisäisen palon kautta joka tapauksessa - tällä hetkellä koko luovuus on tumpattu sen valtavan stressin alle, jota kutsun kassajärjestelmäksi (tai lähinnä paineet sen "väkisin" kehittämiseen).

Näillä eteenpäin!