Tulevaisuuden kysymysmerkkejä
Olen tässä viimeisten viikkojen aikana joutunut pistää oikein kunnolla ajatukset juoksemaan. Lähinnä haastavuutta tällä hetkellä yrittämiseen tuo mukanaan raha-asiat. Hoitohuoneella on ollut todella hiljaista, ja menoja vaan tuntuu riittävän. Tämä ei siis koske pelkästään hoitohuonetta, sillä se on vain yksi osa mun tekemisistä.
Itseluottamusta ja varmuutta palveluihin
Raha on tietysti se suurin ongelma, koska ilman sitä on vaikea ylläpitää palveluita. Kuluja todellakin tulee joka suunnasta, ja niitä pitää laskea. Suurin ongelma kuitenkin on se, että jostain syystä vaihteeksi itseluottamus ja varmuus palveluiden "hyvyydestä" on tällä hetkellä isosti pinnalla. En tiedä, onko se sitten siitä, että tällä hetkellä on todella paljon muuten muutoksia ympärillä, vai siitä, että mielen päällä on tällä hetkellä myös keskittymishäiriöihin liittyvää tutkiskelua.
Haluan ja tykkään tehdä kaikkia hoitohuoneen palveluita. On kyseessä sitten energiahoidot, äänimaljahoidot tai korttitulkinnat. Mulla on vahva usko Neurosonicin toimimiseen myös ihmisten ylirasitukseen ja jaksamiseen. Stressinhallintaan, pysähtymiseen, itsetutkiskeluun jne. Kuitenkin koko ajan on sellainen olo, että olen väärään aikaan liikenteessä. Ihmiset eivät saa tarpeeksi aikaa, että kiinnittäisivät huomiota näihin ennen kuin on liian myöhäistä.
Tai toisaalta - ne, joilla olisi mahdollisuus ajan puolesta tulla, ei välttämättä pysty sitä tekemään rahallisesti. Ja ne, joilla olisi ehkä enemmän rahaa hoitoihin, niillä ei ole aikaa tai kiinnostusta tällä hetkellä. Niinpä tässä on pitänyt ottaa paljon aikaa miettiä asioita.
Kulut ja hinnoittelu
Kuten sanottua, kulut ovat suuret kaiken kaikkiaan, ja koska samalla haluaisin toteuttaa myös verkossa olevia asioita, niin hoitohuoneen kulujen lisäksi kuluja tulee myös verkkopalveluista. Vaikka teenkin kaiken itse, on olemassa juoksevia kuluja. Avaan niitä tässä seuraavassa teille. Tiedän, että varmasti ymmärrätte ilman sitäkin, mutta on syitä, miksi en halua tarjota hoitoja ihan pilkkahintaan. Tai miksi en halua tarjota myöskään korttitulkintoja "nollahinnalla".
- Vuokra
(Tällä hetkellä hoitohuone on osa omaa toimistoa, jolloin hoitohuone ei itsessään maksa mitään, mutta sen palveluiden pitäisi kuitenkin tuoda jotain rahaa sisäänkin, jotta on "mitään" järkeä pitää sellaista) - Neurosonic + muut tarvikkeet
(Neurosonic -patja on minulla leasingin kautta hankittuna, sillä patjahan on ihan järkyttävän hintainen. Sen lisäksi äänimaljahoidoissa ja rentoutuksessa käytettävät maljat, soittimet, viltit, yms. maksavat kaikki) - Verkkosivut + palvelut
(Hyvinvointikupla sekä Tarotkettu ovat molemmat verkossa näkyvissä aika isosti. Hyvinvointikuplalla on ollut myös oma verkkosovellus, kuukausikupla, mutta ajoin sen jo alas ja päätin sen osoitteen. Sen lisäksi tarotketulla on sovellus, jonka kautta voi kokea tulkinnat uudelleen. Näiden lisäksi verkkomaksamiset, maksupäätteet, kassajärjestelmä, sähköpostiosoitteet yms) - Markkinointi
(Vaikkakin teen nämäkin hyvin pitkälti itse, pitää välillä painaa erilaisia materiaaleja, käyntikortteja, lahjakortteja sekä muuta materiaalia) - Koulutukset
(Ei missään nimessä vähäisempänä, koulutukset asioiden eteenpäinviemiseksi ovat todella suuri kuluerä)
Näiden lisäksi tietysti voidaan laskea grafiikka- ja kehitysohjelmien kuukausimaksut, sillä kehitän jatkuvasti asioita eteenpäin. Toki, jaan ne kustannukset aika vahvasti muiden yritykseni osa-alueiden kanssa.
Noh, kaiken kaikkiaan tällä hetkellä koitan keskittyä ja vähentää turhia kuluja niin hoitohuoneen kuin muidenkin yrityksen toimien kanssa. Näitä ovat hoitohuoneeseen liittyen Kuukausikupla sekä Kettujengi.
Korttinostoja ajatuksien tueksi
Ja jotta asiat olisi jotenkin järkevämmin ajateltu, lähdin nostamaan kortteja myös tähän asiaan. Lähinnä siis ajatukseen siitä, mitä minun tulisi ottaa huomioon omien palveluiden jatkon kannalta.
Ja koska Tarot-kortit ovat kekselijäitä, aavistuksen veemäisiä ja todellakin vitsikkäitä, niin myös tässä tilanteessa ollaan selkeästi asian ytimessä. Ne todellakin kertoo siitä, että mun pitäisi uskoa itseeni, sauvojen kuusi on yksi mun ehdoton lempparikortti. Pitäisi enemmän selkä suorana huudella tuolla pitkin katuja siitä, miten paras olenkaan. Miten osaan asioita, ja miten olen ylpeä siitä, mitä olen saavuttanut jo tähän mennessä.
Enkä missään nimessä ole sitä missään kohtaan kieltänytkään. Nyt on vaan tämmönen pieni epämukavuushetki, joka tuo jostain syystä pinnalle kaiken näköistä epävarmuutta. Mutta koen myöskin, että olen todella rehellinen itselleni tällä hetkellä - eli rahat eivät juuri tällä hetkellä vaan riitä kestävästi jatkettavaan hoitohuoneeseen. Eli jotain on tehtävä, jotta homma toimii myös jatkossa.
Maljojen kolme - ystävät, yhteistyökumppanit. Tämä on toinen asia, jota on mietitty paljon. Pitääkö se hoitohuone olla vain mun oma tila, vai pystyisikö yhteistyössä päästä tietyllä tavalla tarpeeksi pitkälle. Ehkä kustannustehokkaammin. Saisiko sitä kautta myös kassan kilinää? Ehkä.
Ajatuksia ja kokemuksia
Retrona ja taaksepäin katseltuna olen todellakin päässyt pitkälle - mikään tässä ei mene hukkaan. Harmittaa varmasti. Ja siis edelleenkään, en ole vielä tehnyt lopullista päätöstä pistää paikkaa kiinni. Mutta se on jotenkin todella lopullisen tuntuista jo näin ennakkoon ajateltuna.
Kaikki, mitä olen tehnyt, on tuonut mua eteenpäin jotain. En tiedä että mihin olen menossa, mutta jotain kohti joka tapauksessa. Elämä on opettelemista. Elämä on itsensä kouluttamista. Kokemista. Se on myös kokeilemista, ja jos joku ei onnistu, jonkun toisen asian kokeilemista. Ehkä se päätös ja aikaraja on asetettava tässä kohtaa. Konkreettisesti. Ehkä se myöskin tuo tähän tietyllä tavalla potkua ja tavoitetta.
Mutta toisaalta, jos laitan täällä hoitohuoneen ja toimiston pois, olen laskenut päässäni, että tulen säästämään aika suuren määrän rahaa sekä kuukausi- että vuositasolla. Ja jos se mahdollistaa esimerkiksi hoitohuoneen ottamisen uudestaan pienemmässä mittakaavassa, se voi olla se ratkaisu.
Näihin tunnelmiin. Puoli vuotta ja that's it. Tältä erää.
